Kannat sisälläsi ahdistusta ja salaat elämäsi julminta tekoa. Saatat olla myös tietämätön että olet raiskaaja. Suurin osa raiskauksista tapahtunee parisuhteessa tai tutustumistilanteessa. Itseni on vaikea ottaa niihin kantaa henkilökohtaisesti. Menee mutu-tuntumaan. Jokainen raiskaus kuten murhakin on oma tapauksensa. Vaikken olekkaan poliisi, uskon poliisin olevan helpompi tutkia murhaa kuin raiskausta. Todisteet on helpompi löytää ja todistaa ( ellei oteta huomioon Anneli Auerin tapausta....). Raiskaustilanteessa on usein vain kahden ihmisen sana toisiansa vastaan. Kumpi puhuu totta? Murhasta ilmoitus tehdään melko nopeasti, ja silminnäkijöitäkin saattaa olla. Raiskausrikos on paljon henkilökohtaisempi. Poliisin ja syyttäjän pitää usein päättää ja olla varsinainen psykologi ratkaistessaan rikosta joka vielä useimmiten ilmoitetaan pitkän ajan päästä tapahtuneesta. Ei ihme että ylilyöntejä tapahtuu.
Menin itsekkin syrjään aiheesta. Yritän puhua/kirjoittaa sinulle raiskaaja. Haluaisin tietää mitä tunteita tunnet kun raiskaat? Mikä tunne on ylitse muiden? Tiedän etten saa sinulta vastausta vaan tämä blogini aihe on kuin jostain jenkkien rikossarjasta jossa asetetaan syötti. Toivon etten itse ole. Itse olen kiinnostunut psykologiasta, ihmisen käyttäytymisestä. Mikä ehkäisisi raiskauksia? Jollain tavoin yritän saada kontaktia varsinkin pedofiiliaa sairastaviin ihmisiin. Mielestäni pedofiilia on sairaus ja tässä PUOLUSTAN niitä jotka eivät ole sekaantuneet lapsiin mutta jotka tuntevat kiinnostusta lapsia kohtaan. En niitä jotka ovat jo sekaantuneet. Silti uskon että kun raiskaaja tunnustaa tosiasiat ja oikeasti ymmärtää tekonsa ja haluaa parantua, toivon hänen saavan apua sairauteensa.
Toivoisin voivani lopettaa sodat tai raiskaukset. Se ei ole mahdollista. Meistä jokainen haluaa tulla hyväksytyksi ja näkyväksi ja rakastetuksi. Inhoan etteivät ihmiset ota vastuuta teoistaan. On niin helppo syyllistää yhteiskuntaa, muita ihmisiä tai lapsuutta. Minusta oikeuslaitoskin tukee enemmän tekijää kuin teon uhriksi joutunutta. En halua kymmenen vuoden vankeuksia mutta haluan jokaisen rikoksen tekijän ottavan vastuun teostaan. Hyvyys ja pahuus. Jep menin jo kympillä harhaan, tämä blogi kertoo enemmän itsestäni....
Parisuhteessa raiskaaminen on yleisintä. Tähän rinnastan myös parisuhdeväkivallan. Tiedän olevani julma mutta jokaisen ihmisen pitäisi ottaa vastuu omasta elämästään. Tiedän myös sen ettei uhri aina pysty ja ne tapaukset erikseen. Tämä ei koske tapauksia joissa uhri yrittää anella lupaa lähestymiskieltoon ja lopputulos on raa`asti raadeltu ruumis. Liian myöhäistä. Toivon vain herättäväni huomaamaan valtapelin jossa sekä tekijä että uhri pelaavat elämänsä rulettia. Peli poikki !!!
Olen itse joutunut kutsumaan poliisit paikalle oltuani huonossa parisuhteessa. Silloin tein itse valintani, hyväksyin että minua käytettiin hyväksi väkivallan myötä. Se oli oma väärä päätökseni. Lopulta viisastuin ja ymmärsin jokaisen ihmisen pystyvän vaikuttamaan elämäänsä. On vain uskallettava viheltää väärä peli poikki. Toivon sinun uskaltavan! Mieti mitä haluat elämältäsi ja uskalla ottaa elämä haltuusi <3 Rohkene pyytää apua sillä oikeasti sitä saattaa saada. Ylläty!!!
keskiviikko 15. heinäkuuta 2015
keskiviikko 8. heinäkuuta 2015
Raiskaa jos luulet olevasi kovis ja pala helvetissä
Raiskaus on rikos joka tuskin jättää ketään kylmäksi. Ei ainakaan keskustelupalstoilla. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin. Joidenkin mielestä miehet eivät voi ymmärtää raiskattua naista. Mielestäni ja kokemusteni perusteella välillä ymmärtävät jopa paremmin kuin naiset. Naiset saattavat vähätellä raiskatun kokemusta koska raiskatuksi joutumisen pelko ahdistaa. Naiset haluavat välttää raiskauksesta puhumista. Sen vuoksi moni raiskattu vaikenee eikä kerro läheisilleen. Itsekkin sain osakseni muutamia ajattelemattomia kommentteja, onneksi en kuitenkaan läheisiltäni enkä työkavereiltanikaan. Joku ihmetteli miksen vain paennut ja lyönyt raiskaajaa. Joku ihmetteli miksen viettänyt päivää suihkussa desinfioiden itseäni, koska raiskatun pitäisi hänen mielestään niin tehdä. Jotkut kysyivät miten pystyin hymyilemään tai nauramaan kaiken jälkeen. Hepä näkivätkin vain pienen hetken elämästäni eivätkä tienneet miltä tuntui seistä saappaissani.
Useimmat raiskatut vaikenevat myös siksi, että Suomessa raiskaustuomiot ovat mitättömiä. Raiskattu ei halua lähteä pitkään ja raskaaseen oikeusprosessiin, koska raiskaaja ei joudu vastaamaan teostaan saadessaan ehdollisen tuomion. Minusta tuomiot pilkkaavat uhrin tuskaa. Raiskaajasta ollaan huolissaan muttei uhrista. Uhri ei saa terapiaa mutta raiskaajille tarjotaan terapiaa... Mikä tässä mättää ??? Kaikki ovat huolissaan ettei raiskaaja toistaisi tekoaan - mikä on myös oikein - muttei kukaan ole huolissaan mitä tapahtuu kun raiskattu kilahtaa...niin kaksinaismoralismia kullattuna maamme oikeuslaitoksella. Kukaan ei herää tähän tyhmyyteen ennen kuin on myöhäistä. Pakko kai itse kokea ennen kuin tajuaa?
Tapanilan raiskauksen uhrille haluan sanoa: TAISTELE KOKEMAASI VÄÄRYYTTÄ VASTAAN !!! Onneksi syyttäjä valittaa hovioikeuteen. Sain itse kuulla miten kohdalleni sattuikin ulkomaalainen raiskaaja ja olisinko tehnyt jutun julkiseksi jos raiskaajani olisikin kotimainen..Tiedoksi, että kyllä olisin. Voitte pitää minua mielessänne vaikka kuinka rasistina mutta sydämestäni tiedän etten ole. Kun uskaltaa puhua asioista asioiden "oikeilla" nimillä, tulee saamaan aina paskaa niskaansa. Jonkun se on tehtävä. Tapaan töissäni päivittäin ihania ja kunnollisia ulkomaalaisia ja tykkään heidän ystävällisyydestään ja iloisuudestaan. Uskon heidän olevan samaa mieltä kanssani. Jospa he uskaltaisivat kertoa mitä hyviä piirteitä he tuovat jäykkään kulttuuriimme. Olen kokenut työssäni myös sen miten ulkomaalaisuutta käytetään hyväksi: en ymmärrä, englanniksi.. ja minua syytetään rasistiksi kun en ota käytettyjä kenkiä vastaan. Työkaverini sanoi ettei tunne minua ennakkoluulottomampaa ihmistä. Se kertoo kaiken.
Toivon voivani pystyväni heittämään pallon eteenpäin. Toivon teitä kunnollisia ja ihania ulkomaalaisia tarttumaan haasteeseen pitämään melua itsestänne ja ihmettelemään uutta kotimaatanne. Toivon teidän uskaltavan puhua myös ongelmistamme joka koskee ulkomaalaisraiskauksia. TUOMITKAA NE ja suomalaiset ymmärtävät teitä paremmin.
Mitä vihaan lähes yhtä paljon kuin raiskaajia ovat perättömät ilmiannot. Mielestäni suurin kunnianloukkaus mitä voi tehdä on tehdä perätön raiskausilmoitus. Pahin loukkaus meitä oikeasti raiskattuja kohtaan. Leiki tulella mutta ole sitten itse se palanut kelo. Sitä saa mitä tilaa. Karman laki toimikoon.
Useimmat raiskatut vaikenevat myös siksi, että Suomessa raiskaustuomiot ovat mitättömiä. Raiskattu ei halua lähteä pitkään ja raskaaseen oikeusprosessiin, koska raiskaaja ei joudu vastaamaan teostaan saadessaan ehdollisen tuomion. Minusta tuomiot pilkkaavat uhrin tuskaa. Raiskaajasta ollaan huolissaan muttei uhrista. Uhri ei saa terapiaa mutta raiskaajille tarjotaan terapiaa... Mikä tässä mättää ??? Kaikki ovat huolissaan ettei raiskaaja toistaisi tekoaan - mikä on myös oikein - muttei kukaan ole huolissaan mitä tapahtuu kun raiskattu kilahtaa...niin kaksinaismoralismia kullattuna maamme oikeuslaitoksella. Kukaan ei herää tähän tyhmyyteen ennen kuin on myöhäistä. Pakko kai itse kokea ennen kuin tajuaa?
Tapanilan raiskauksen uhrille haluan sanoa: TAISTELE KOKEMAASI VÄÄRYYTTÄ VASTAAN !!! Onneksi syyttäjä valittaa hovioikeuteen. Sain itse kuulla miten kohdalleni sattuikin ulkomaalainen raiskaaja ja olisinko tehnyt jutun julkiseksi jos raiskaajani olisikin kotimainen..Tiedoksi, että kyllä olisin. Voitte pitää minua mielessänne vaikka kuinka rasistina mutta sydämestäni tiedän etten ole. Kun uskaltaa puhua asioista asioiden "oikeilla" nimillä, tulee saamaan aina paskaa niskaansa. Jonkun se on tehtävä. Tapaan töissäni päivittäin ihania ja kunnollisia ulkomaalaisia ja tykkään heidän ystävällisyydestään ja iloisuudestaan. Uskon heidän olevan samaa mieltä kanssani. Jospa he uskaltaisivat kertoa mitä hyviä piirteitä he tuovat jäykkään kulttuuriimme. Olen kokenut työssäni myös sen miten ulkomaalaisuutta käytetään hyväksi: en ymmärrä, englanniksi.. ja minua syytetään rasistiksi kun en ota käytettyjä kenkiä vastaan. Työkaverini sanoi ettei tunne minua ennakkoluulottomampaa ihmistä. Se kertoo kaiken.
Toivon voivani pystyväni heittämään pallon eteenpäin. Toivon teitä kunnollisia ja ihania ulkomaalaisia tarttumaan haasteeseen pitämään melua itsestänne ja ihmettelemään uutta kotimaatanne. Toivon teidän uskaltavan puhua myös ongelmistamme joka koskee ulkomaalaisraiskauksia. TUOMITKAA NE ja suomalaiset ymmärtävät teitä paremmin.
Mitä vihaan lähes yhtä paljon kuin raiskaajia ovat perättömät ilmiannot. Mielestäni suurin kunnianloukkaus mitä voi tehdä on tehdä perätön raiskausilmoitus. Pahin loukkaus meitä oikeasti raiskattuja kohtaan. Leiki tulella mutta ole sitten itse se palanut kelo. Sitä saa mitä tilaa. Karman laki toimikoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)