Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme. - Albert Einstein -
Kirjoittamisessani on ollut kahden kuukauden tauko. Olen naimisissa lähihoitajan opintojeni kanssa. Tällä hetkellä suoritan päihdepuolen harjoitteluani tuetun asumisen yksikössä Helsingissä. Palvelu järjestetään asunto ensin- periaatteella ja kohderyhmänä ovat helsinkiläiset pitkäaikaisasunnottomat nuoret. Harjoitteluni kestää seitsemän viikkoa, joista kaksi on takana. Olen kiitollinen päästessäni tutustumaan lähietäisyydeltä elämän eri syvyyksiin ja toimimaan matkakumppanina pienen ohikiitävän hetken. Toivottavasti lyhyestä matkakumppanuudesta huolimatta jättäisin jälkiäkin vierailustani ainakin muutaman asukkaan mieleen.
Haastavinta uuden ammatin oppimisessa itselläni on löytää oma tapani työskennellä ja rakentaa omaa ammatillisuuttani. Tai no haastavinta ovat ehdottomasti kirjalliset tehtävät, joita riittää! Olen viihtynyt erinomaisesti ja jokainen päivä on erilainen. Olen päässyt myös tutustumaan Helsingin palveluihin. Lisäksi työkaveritkin ovat mukavia. Sinnikkyys ja kärsivällisyys ovat vahvimpia työkalujani. Opin näiden piirteiden tärkeän merkityksen omassa toipumisprosessissani. Tiedän, miltä tuntuu ajan pysähtyneisyys ja ikuisuudelta tuntuva epäusko omaan toipumiseen. Tiedän myös, että aina on toivoa. Sitä on tietenkin vaikea uskoa, ennen kuin omin silmin näkee. Koen tärkeäksi viedä toivon "sanomaa" eteenpäin.
Me too -kampanjan myötä seksuaalinen häirintä on noussut otsikoihin. Ja erittäin hyvä niin, aiheesta pitäisi tehdä "arkipäiväisempi" puheenaihe, jotta häpeän leima poistuisi ja kiinnitettäisiin huomiota seksuaalisen häirinnän yleisyyteen. Itse koen kuitenkin tärkeämmäksi pohtia keinoja, millä seksuaalista ahdistelua ja etenkin seksuaalista väkivaltaa voitaisiin ehkäistä. Raiskaajia ja itsestään liikaa kuvittelevia limaisia iljetyksiä tulee aina olemaan, niin kauan kuin maapallolla on ihmisiäkin. Samoin kuin murhaajia ja rikollisiakin. Olisihan se ihanaa, jos pystyisimme vaikuttamaan tällaisten ihmisten ajatusmaailmaan. Se on kuitenkin vaaleanpunaisten pilvilinnojen harhaa, epärealistista.
Koska emme useinkaan voi muuttaa "tekijää", on keksittävä muita keinoja. Mielestäni kouluissa pitäisi jo ala-asteella kertoa lapsille myös elämän todellisista vaaroista. Yläasteella seksuaalikasvatuksen oppitunteja. Kertoa fyysisestä koskemattomuudesta ja opettaa ymmärtämään omat rajansa. Kertoa millaiset teot ovat väärin ja keneltä voisi hakea turvaa jne. Opettaa lasta puolustamaan itseään. Kertoa, että "terve" seurustelusuhde ei sisällä pakottamista eikä lyömistäkään. Toki helpommin sanottu kuin tehty. Voi kunpa voisimme tehdä niin tukalat olot raiskaajille, että esimerkin voima vähentäisi seksuaalista väkivaltaa. Kirjoitin aiemmin vaaleanpunaisten pilvilinnojen epärealistisuudesta, vaaleanpunaisia ovat myös omat toiveikkaat ajatukseni...
