Sanat eivät riitä kertomaan miten upea nainen olet, Marlene <3 Jaksoit nousta pimeyden syövereistä loistamaan valoa kohtalotovereillesi. Uskaltaen vihdoin särkeä manipuloinnin maalaaman lapsuutesi ikkunan. Heräten "painajaisunesta", jota monen on vaikea edes kuvitella. Niin kuin totesitkin jossain haastattelussa, tätä tapahtuu koko ajan jossakin päin maailmaa. Myös Suomessa.
Syytteessä on 51-vuotias mies, Marlenen isä, jota syytetään tyttäreensä
kohdistuneesta törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hyväksikäyttö
alkoi tyttären ollessa yhdeksän vanha. Tyttärelle on tehty useita
abortteja ja hän on myös synnyttänyt lapsen.
Marlene halusi julkisen oikeuskäsittelyn, koska asia ei koske vain häntä. Hän haluaa, että uhreiksi joutuneet hakisivat apua ajoissa eikä halua hyssytellä vaikeita asioita. Marlene teki varmasti vaikean mutta rohkean ja oikean päätöksen tuodessaan julkisuuteen kokemansa insestin, jonka järkyttävyydellä ei ole rajoja. Tärkein viesti julkisuudella lienee meille aikuisille on kysymys, miksei kukaan reagoinut abortteihin ja nähnyt Marlenen hätää? Vaikka isä onkin ollut lähes koko ajan läsnä lääkärikäynneillä ja taitava puhumaan, niin onko se todellakin voinut sokaista henkilöt olemaan välittämättä? Jos kyseessä olisi ollutkin "pelkkä" vahinko, niin pitäisihän hoitohenkilökunnan silti huolehtia 11-vuotiaan tytön jaksamisesta. Abortti ei ole helppo aikuisellekaan, niin miten sitten lapselle? Kiltit ja arat lapset ovat taitavia kätkemään tuskansa mutta aikuisella on vastuu huomioida asioita, kiireessäkin. Vai olemmeko jo liian kaukonäköisiä: netti ja televisio tuovat koko maailman eteemme ja suremme muiden maiden tapahtumia mutta ummistamme silmämme siltä, miten lähimmäisemme voi.
Marlenelle toivon paljon voimaa ja vahvuutta käsitellä tapahtunutta ja uskoa parempaan tulevaisuuteen <3 Uskon vahvasti, että tulet toipumaan ja eheytymään. Kiitos, että uskalsit antaa kasvot järkyttävälle insestille ja tuoda sosiaalitoimen ongelmia esiin. Toivottavasti tämä avaa meidän kaikkien silmiä huomioimaan lähimmäistemme pahoinvointia ja ymmärtämään, ettei mikään ole liian järkyttävää ollakseen totta. Kaikenlainen raakuus on mahdollista ihmismielelle. Syytetylle toivon syyttäjän ajamaa tuomiota ja mielenkiintoista vankila-aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti