Jasmin - työpaikallaan raiskattu

Voit kahlita käteni ja panna rautoihin jalkani; saatat heittää minut jopa pimeään vankilaan, mutta ajatustani et voi orjuuttaa, sillä se on vapaa. - Kahlil Gibran - On yksi asia, joka erottaa minut useimmista muista raiskatuista. Selviytymiseni jaloin kruunu, persoonani kirkkain timantti: rakastin, kunnioitin ja arvostin itseäni. Kehoani oli käytetty mutta raiskaajani ei pystynyt murtamaan henkistä pääomaani. Sidottuna lattialla alaruumis paljaana raiskaajani ei pystynyt raiskaamaan ajatuksiani. Rakkauteni itseeni oli SE vahva voima joka sai minut kestämään kaiken pahan. Minulla ei ollut muuta kuin minun omat ajatukseni ja ne olivat ainoa asia mitä minulla sillä hetkellä oli, niitä ei voinut kukaan viedä minulta. Olin aina suhtautunut elämään kiitollisena, nöyränä ja uteliaana. Vaikka seksuaalisuuttani oli häpäisty ja käytetty julmalla tavalla ja vaikka makasin lattialla puoliksi alastomana, kunnioitin ja arvostin itseäni ihmisenä. Omatuntoni oli puhdas. Mietin miksi jouduin kokemaan...

Mies kaatoi minut lattialle ja löin pääni seinään, onneksi en lujaa, siitä ei tullut vammoja. Hengitykseni oli varmaan salpautunut ja olin kangistunut kauhusta. Kehoni oli todella turta, kuin puudutettu. Makasin lattialla polvet koukussa, jalat kiinni toisissaan. Varmaan itkin ja anelin miestä lopettamaan, en muista. Mies pakotti jalkani auki veitsen avulla ja tuli päälleni. En olisi halunnut totella mutta mies löi minua avokämmenellä kasvoihin ja sai minut makaamaan lattialla veitsen avulla. Rimpuiluni vuoksi hän laittoi veitsen kaulalleni muutaman sentin päähän  tappouhkauksen kera ja se sai minut tottelemaan. Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta puolustautua. Mies laski veitsen vasemmalle puolelleni lattialle ja nojasi käsivarrellaan kaulaani josta minulle tuli myös kunnon mustelma. En tiedä salpautuiko hengitykseni hetkeksi, olin sokissa. Mies työnsi elimensä sisääni ja en muista ajatuksiani kunnolla, se oli liian järkyttävää. Olisi tehnyt mieli luovuttaa, siinä vaiheessa var...

Istuin miehen kanssa penkillä ja mies yritti avata farkkujeni nappia. En halunnut totella, varmaan itkinkin. Veitsi lävisti yllä olevan takkini hihan ja minun oli pakko riisua takkini. Välillä mies otti lattialla olevasta avonaisesta laukustani kännykkäni ja irrotti siitä akun jonka mies otti itselleen etten olisi pystynyt soittamaan apua. Tosin mies oli tähän mennessä vahtinut minua veitsen kanssa niin tarkasti ettei soittamiseen ollut tullut edes tilaisuutta. Mies huitoi veitsen kärjellä pitkävartisten saapikkaideni solkia. Itse jouduin avaamaan saapikkaiden vetoketjun ja vastentahtoisesti itkien vedin saapikkaat jaloistani varsin tietoisena siitä mitä tulisi tapahtumaan. Kauhunsekaisin tuntein riisuin farkkuni, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Tein sen hidastellen mutta veitsi pakotti nopeampaan riisumiseen. Seisaaltani vedin farkut jalastani ja sitten oli alushousujeni vuoro. Mies seisoi vieressäni veitsen kanssa. En ymmärrä miten psyykeni kesti sen kaiken pelon ja kauhun. Mielessäni ru...

Mies sulki pukuhuoneen ja wc-tilojen välisen oven ja kaivoi sukupuolielimensä esiin ja vaati minulta seksiä. Olin niin järkyttynyt etten edes muista oliko se valmiina erektiossa. Minua yökötti ja pelotti niin paljon etten edes tiedä mitä ajattelin. Olin täynnä vihaa mutta en voinut sen antaa purkautua vaan minun oli koottava itseni ja pysyttävä rauhallisena ja toteltava miestä. Ajattelin naiivisti että minun on jotenkin selvittävä tästä puhumalla ja saatava miehen luottamus ettei se raiskaisi. Kysyin varmaan jotain englanniksi miksi teet tämän, en muista. Mies ei puhunut paljon mitään, käski minun vain olla hiljaa ja teki kurkunleikkaus- ja ranteenkatkaisuliikkeitä veitsellään. Minä istuin yhä penkillä vaatteet päällä. Mies tuli istumaan minua vastapäätä. Olin erittäin tietoinen veitsen paikasta koko tapahtuman ajan. Mies uhkasi katkaista ranteeni monta kertaa jollen tottelisi ja sanallisesti uhkasi tappaa minut ainakin viisi eri kertaa. Enkä epäillyt hetkeäkään etteikö hän toteuttais...

Oli lokakuun 23. vuonna 2010. Työpäiväni asiakaspalvelupisteessä alkoi lähestyä loppuaan ja haaveilin jo kotisohvalla pötköttämisestä. Loppukuulutukset ja vähitellen kauppa tyhjeni viimeisistäkin asiakkaista ja vartija laski metalliverkot myymälämme eteen. Loppuhommat hoituivat rutiinilla ja vihdoin pääsimme työkaverini kanssa kävelemään kohti maanalaista pukuhuonetta. Pukuhuoneessa oli muitakin kassatyttöjämme. Osa oli lähdössä baariin , olihan lauantai-ilta. Yksi ystävistäni pyysi minuakin oluelle. En lähtenyt koska sunnuntaina olisi työpäivä. Huono päätös. Kun viimeinenkin työkaverini lähti sanoen läppänä, että varo kummituksia, jäin pukuhuoneeseen yksin. Olin jo melkein lähdössä takki ylläni, kävin vielä vilkaisemassa itseäni peilistä ja palasin pukukaappini luo ottaakseni laukkuni sieltä. Yhtäkkiä kulman takaa ilmestyi äänettömästi tumma mies. Hetken ajattelin hänen tulleen siivoamaan pukuhuonetta. Erehdyin. Mies otti selkänsä takaa isokokoisen keittiöveitsen ja seisoi edessäni ...

Raiskaus on aihe, joka on tabu. Raiskatuksi joutuminen on salaista, hävettävää, noloa.. Uskaltaisin veikata, että melkein jokainen tuntee jonkun raiskatun, jos raiskauksen uhri vain uskaltaisi kertoa raiskauksestaan. Raiskaus on minun mielestäni henkinen tappo, joka jättää uhrinsa kitumaan usein loppuelämäkseen.  Halusin luoda tämän blogin kertoakseni omasta kokemuksestani ja neljän vuoden matkastani kohti eheämpää minuutta. Tulen kertomaan omasta selviytymisestäni, pimeimmistä hetkistäni mutta myös kiitollisuudestani nykyistä elämääni kohtaan. Tulen kertomaan matkastani jolloin jouduin kiipeämään tikapuita ylös välillä pudoten muutaman askelman alaspäin mutta päässen lopulta ylös asti. En tule koskaan unohtamaan tapahtunutta mutta koen päässeeni siitä yli. Toisinaan vieläkin saan itkuisia ahdistuskohtauksia joiden uskon pohjautuvan raiskaustapaukseeni. Miesystävälleni olenkin todennut ettei minusta koskaan saa normaalia ja välillä tunnen itsetuntoni olevan nollissa. Elämäniloni ...