Jasmin - työpaikallaan raiskattu

Poliisipartio toi minut kotiovelleni oikeuslääkärin tutkimusten jälkeen. Ystäväni Jaana odotti minua miesystävänsä kanssa pihalla. Nähdessäni ystäväni purskahdimme molemmat itkuun ja halasimme pitkään. Kerroin lyhyesti siivoojan tulleen pukuhuoneeseen pian ystäväni sieltä lähdön jälkeen. Jaana kauhistui kommenttiaan  "varo kummituksia", jonka sanoi minulle pukuhuoneesta lähtiessään. Hän oli ajatellut puheluni jälkeen raiskauksen tapahtuneen kotimatkallani. Ystäväni kantoi raskasta syyllisyyden taakkaa lähtiessään aikaisemmin ja jättäessään minut yksin pukuhuoneeseen. Itse en ajatellut niin. Elämässämme tapahtuu asioita joita kukaan tai mikään ei voi estää. Jollei raiskaaja olisi saanut mahdollisuutta tekoonsa nyt, hän olisi taatusti tehnyt sen myöhemmin.  Kävelimme ystäväni luo ja olin edelleen sokissa. Vihdoin pääsin suihkuun. Puhuin ja purin tapahtunutta, varmaan jankutin samoja asioita koko ajan. Puhuminen tapahtuneesta oli minulle tärkeää, minun oli saatava purkaa tapah...

Olipa jännittävän pökerryttävä ilta. Olen kiitollinen saatuani olla mukana mielenkiintoisen monimuotoisessa keskustelijajoukossa. Tärkeää, että ilta järjestettiin vaikka aika loppuikin kesken. Tosin mikään aika ei riittäisi tuohon aihepiiriin. Olen pettynyt yhteen asiaan: itseeni. Minulla olisi ollut tuhannen taalan paikka kysellä ja kertoa perusteluja uhrin näkökulmasta. Jos jotain itselleni vielä voisin toivoa, se olisi Timo Soinin sanavalmius ja rauhallisuus tiukoissakin tilanteissa. Mutta ei, olen jännittäjä ja arka puhumaan ihmisten keskuudessa. Onneksi voin ilmaista itseäni kirjoittamalla. Illan yhdeksi teemaksi tuntui nousevan rikoksen tekijän ja uhrin sovittelu. Näin rikollinen saisi konkreettisesti huomata uhrin tuskaa ja mahdollisuuden pyytää anteeksi tekoaan kasvotusten. Erittäin kaunis ajatus ja hyvä idea, jos eläisimme vaaleanpunaisessa pumpulimaailmassa, jossa hyvyys voittaa pahuuden. On olemassa rikoksia, joissa sovittelu ei tule toimimaan. En usko olevani ainut rikoks...