maanantai 20. huhtikuuta 2015

Oikeuslääkärissä

Raiskausten jälkeen tapahtumien kulussa oli myös onnekkaita sattumia: taksikuski, joka oli kyydinnyt raiskaajani Malmilta Espooseen, ilmoitti asiasta poliiseille. Raiskaaja oli jättänyt taksin maksamatta ja paennut taksista juosten. Kyseinen taksikuski osasi fiksusti yhdistää kyyditettävänsä ja kauppakeskus Novan ympärillä pyörineet poliisipartiot. Taksista löytyi raiskaajan ottama kukkapiponi ja raiskaajan toinen kännykkä.

Katsellessani poliisien toimintaa, oloni oli varsin tyhjä mutta turvallinen ja helpottunut. Olin tehnyt elämäni parhaan roolisuorituksen panoksena oma henkeni. Mietin myös miten valikoiva ihmisen havannointikyky on sokissa lamaantuneena. En ollut noteerannut raiskaajan puuttuvaa sormea vaikka olen sataprosenttisen varmasti huomannut sen seuratessani intensiivisesti veistä.  Miehen paidan väri ei myöskään palautunut mieleeni mutta housut ja kengät muistin. Olin todella kiitollinen valvontakameroista. En olisi osannut kuvailla raiskaajaani. 

Yksi partioista kyyditsi minut oikeuslääkärin tutkittavaksi. Siellä minulta otettiin DNA-näyte sekä mustelmat ja ihoon painautuneet sidonnan jäljet kuvattiin. Minulta otettiin myös sukupuolitestit ja mm. HIV-testi sekä näytteet mahdollisista siittiöistä. Naislääkäri toimi ammattilaisen tavoin, kertoi minulle rauhallisesti mitä näytteitä otti ja miksi. Lääkärin rauhallisuus rauhoitti myös minua ja oli "helppoa" olla tutkittavana. Minusta ammattilaisen hänestä teki juuri hänen aito ja läsnäoleva asenteensa. Ei hössöttämistä eikä panikoimista vaan "normaali" ihmisen kohtaaminen. Sain myös jälkiehkäisypillerin joten raskaaksi tuleminen oli poistettu kuvioista. Tosin en ollut sitä ajatellutkaan. Minulla oli paljon isompia pelkoja, sillä hetkellä hiv niistä suurimpana. Alushousuni jäivät lääkärille näytteidenottoa varten. On erittäin tärkeää ettei turmele todisteita käymällä suihkussa vaikka olo olisikin kuinka likaisen ällöttävä tahansa. Minulla oli turvallinen ja hyvä olla lääkärin seurassa, sain apua ja minusta huolehdittiin hätätilanteessani. Sain esitteet ja numerot kriisipäivystykseen ym. jatkotoimenpiteitä varten.

Lääkärin tutkittua minut oli kotiinlähdön aika. Kello oli jo paljon ja lauantai vaihtumassa sunnuntaiksi. Poliisipartio odotti minua lääkärintutkimuksen ajan. Raiskaaja oli vienyt akun puhelimestani joten minulla ei ollut omaa puhelinta käytössä. Oli tullut aika soittaa ystävälleni ja työkaverilleni Jaanalle. Soitin poliisin puhelimesta numerotiedustelun kautta ystävälleni. Onneksi hän vastasi vaikka olikin jo myöhäinen ilta ja puhelu tuli tuntemattomasta numerosta. Itse olin sokissa joten en sillä hetkellä ymmärtänyt millainen järkytys puhelu oli ystävälleni. Kerroin soittavani poliisin puhelimesta ja sanoin: "On tapahtunut kauheita. Mut on raiskattu." Pyysin ystävääni luokseni yöksi. Puhelu oli lyhyt. Ystäväni meni sanattomaksi järkytyksestä. En voi kirjoittaa tätä itkemättä. Olin ja olen yhä edelleen kiitollinen paikastani Jaanan sydämessä <3 Sielunkumppanini <3





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti