Vahvuudesta haavoittuvuuteen

Raiskauksesta selviytyminen vaati minulta tietynlaista vahvuutta, että jaksaisin elää sen läpi. Vahvuudesta tuli suojakilpeni suojelemaan verta vuotavia haavojani, kätkemään sisälleni jäätyneet kyyneleeni ja suojamuurini piiloutumaan uteliaiden katseilta. Tapahtuneen jälkeinen nopea töihinpaluu ilman sairaslomaa takaisin asiakaspalveluun vaati myös henkisen suojamuurin, jotta pystyin pitämään itseni kasassa. Asiakkaiden ollessa tietämättömiä raiskausillan tapahtumista ja siitä, mitä parhaillaan kävin läpi, minunkin oli puettava ylleni työroolini ja hymyiltävä kyynelten läpi. Asiakaspalvelijan ystävällinen ja positiivinen rooliminuus kasvoi minuun entistä vahvemmin kiinni ennen julkista oikeudenkäyntiä, jolloin tapahtunut sai kasvot myös asiakkaiden silmissä. 

Olen usein miettinyt miten eri tavalla kaikki olisi mennyt, jos olisin jäänyt pitkälle sairaslomalle yksin kotiini rypemään itsesäälissä toivottomuuden valtamereen, jonka aaltoihin olisin varmasti hukkunut. Kukaan ei olisi voinut pelastaa minua itseltäni. Räpiköiminen upottavan syvässä juoksuhiekassa olisi imenyt minut syövereihinsä, sillä en olisi pystynyt kellumaan tai rauhoittumaan. Olisin antanut periksi, sillä voimani eivät olisi riittäneet ajatusteni muuttamiseen toivoksi. 

Tehdessäni asiakaspalvelussa elämäni parasta roolisuoritusta, alitajuntani ja kehoni solut alkoivat uskoa roolini olevan totta. Eläydyin täysin asiakkaisiin ja työtehtäviini ja melko pian väkinäisestä hymystäni tulikin aito hymyilevine silmineen. Kehoni sai kaivatun lepohetkensä keskittyessäni entistä läsnäolevammin kauppamme asiakkaisiin. Koin oloni turvalliseksi, sillä raiskaajani oli telkien takana ja ympärilläni olivat työkaverini, jotka olisivat ohjanneet minut hoitoon, jos olisin luhistunut. Työni antoi minulle tunteen elämän jatkuvuudesta.

On tärkeää purkaa tapahtunutta, mutta liiallinen vatvominen ja itsesääli ovat keholle raskasta ja ahdistavaa. Tapahtuneen käsittelyn jälkeen elämän on jatkuttava ja on uskallettava ottaa ratkaiseva askel itsenäiseen pärjäämiseen. Loppujen lopuksi meistä jokainen on yksin elämänpolullaan, vaikka saammekin tukea toisilta ihmisiltä. Mutta kukaan toinen ei tiedä, millaiset sinun omat saappaasi ovat. Terapeutti voi antaa sinulle työkaluja trauman käsittelyyn, mutta itse sinun on työ tehtävä. Vertaistuki on tärkeää, koska voimme toimia peileinä toisillemme ja oppia muuttamaan ajattelumallejamme ja avartamaan käsityksiämme. Opimme myös huomaamaan, että jokaisella meistä on omat tragediamme poluillamme. 

Voisiko intensiivinen ja lyhytkestoinen traumaterapia olla pitkäkestoista vaikuttavampaa? Entäpä kehollisuuden huomioiminen liikunnan avulla? Keho muistaa, vaikka emme itse muistaisikaan. Yksi tärkeimmistä on huomioida kehon ja mielen tarve tuntea olevansa turvassa. Jokaisen selviytyjän polku on yksilöllinen. 

Viime vuodet olen opetellut riisumaan vahvuuteni suojakilpeä ja opetellut näyttämään haavoittuvuuttani. Se ei ole ollut helppoa. Toivottavasti vielä joskus elämääni ilmestyy kumppani, joka ei pelästy itkuani, vaan antaa minun olla sekä vahva että heikko ja hyväksyy myös siipirikkoisuuteni. Ja tietenkin omituisen hassut luonteenpiirteeni 😁


                                     


                   





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raiskaus osa 7

Olin vihdoin päässyt ylös lattialta seisomaan ja jalkani tuntuivat puujaloilta. Kumarruin ottamaan pikkuhousujani lattialta mutta mies tarrasi kiinni lanteistani ja työntyi minuun takaapäin. Olin niin raivoissani ja täynnä vihaa mutta veitsi piti minut aisoissa, tyytymään kohtalooni. Purin hampaitani yhteen ja mietin miten saisin veitsen itselleni. Kehoni oli lamaantunut ja alitajuntani käytti kaiken voimani itseni hillitsemiseen koska jos olisin lyönyt miestä, huutanut hysteerisesti tai rimpuillut enemmän, mies olisi varmasti kiduttanut minua tai alkanut huitoa veitsellään ja minulle olisi varmasti käynyt huonosti. Vihani alkoi kuitenkin puskea suojamuurini läpi ja ajatukseni olivat erittäin aggressiivisia. Halusin tappaa miehen, tuon kiimaisen paskiaisen joka oli työntänyt jo kolmesti kuvottavan saastaisen elimensä minuun ja joka luuli omistavansa käyttöoikeutensa minuun. Hivin mahdollisuus muistutti olemassaolollaan raiskaajan lauettua sisälleni. Minusta tuntui etten ollut ensimmä...
Lue lisää

Kun elämäni romahti

Ajattelin selvinneeni raiskauksestani melko hyvin ja elin hyvää elämää raiskauksen jälkeen parisuhteessani. Satunnaisia pelkotiloja toki oli, mutta koin oloni suhteellisen turvalliseksi. Olin valmistunut 2018 mielenterveys- ja päihdepuolen lähihoitajaksi ja alunperin tarkoituksenani oli jatkaa opintoja seksuaalineuvojaksi. Opiskelu oli kuitenkin rankkaa ja koin, etten pärjännyt niin vaativassa ammatissa. Unelmani ei toteutunutkaan ja palasin takaisin Cittariin kesällä 2018.  Toukokuussa 2021 traumani uusiutui jouduttuani kohtaamaan pukuhuoneessa miessiivoojan. Pukuhuoneessa ei ollut muita. Normaalitilanteessa olisin varmasti pyytänyt miestä poistumaan, mutta nyt lamaannuin täysin ja koin uudelleen raiskaustapaukseni kauhun. Onneksi olin jo vaihtanut vaatteeni. En muista tilanteesta muuta kuin kehoni jähmettymisen. Minulla ei ole muistikuvaa, miten kauan tilanne kesti ja miten kauan siivooja seisoi tyhjentämässä roskiksia. Hän seisoi muutaman metrin päästä minusta kääntyneenä minuun...
Lue lisää

Raiskaus osa 2

Mies sulki pukuhuoneen ja wc-tilojen välisen oven ja kaivoi sukupuolielimensä esiin ja vaati minulta seksiä. Olin niin järkyttynyt etten edes muista oliko se valmiina erektiossa. Minua yökötti ja pelotti niin paljon etten edes tiedä mitä ajattelin. Olin täynnä vihaa mutta en voinut sen antaa purkautua vaan minun oli koottava itseni ja pysyttävä rauhallisena ja toteltava miestä. Ajattelin naiivisti että minun on jotenkin selvittävä tästä puhumalla ja saatava miehen luottamus ettei se raiskaisi. Kysyin varmaan jotain englanniksi miksi teet tämän, en muista. Mies ei puhunut paljon mitään, käski minun vain olla hiljaa ja teki kurkunleikkaus- ja ranteenkatkaisuliikkeitä veitsellään. Minä istuin yhä penkillä vaatteet päällä. Mies tuli istumaan minua vastapäätä. Olin erittäin tietoinen veitsen paikasta koko tapahtuman ajan. Mies uhkasi katkaista ranteeni monta kertaa jollen tottelisi ja sanallisesti uhkasi tappaa minut ainakin viisi eri kertaa. Enkä epäillyt hetkeäkään etteikö hän toteuttais...
Lue lisää