Kun elämäni romahti
Ajattelin selvinneeni raiskauksestani melko hyvin ja elin hyvää elämää raiskauksen jälkeen parisuhteessani. Satunnaisia pelkotiloja toki oli, mutta koin oloni suhteellisen turvalliseksi. Olin valmistunut 2018 mielenterveys- ja päihdepuolen lähihoitajaksi ja alunperin tarkoituksenani oli jatkaa opintoja seksuaalineuvojaksi. Opiskelu oli kuitenkin rankkaa ja koin, etten pärjännyt niin vaativassa ammatissa. Unelmani ei toteutunutkaan ja palasin takaisin Cittariin kesällä 2018. Toukokuussa 2021 traumani uusiutui jouduttuani kohtaamaan pukuhuoneessa miessiivoojan. Pukuhuoneessa ei ollut muita. Normaalitilanteessa olisin varmasti pyytänyt miestä poistumaan, mutta nyt lamaannuin täysin ja koin uudelleen raiskaustapaukseni kauhun. Onneksi olin jo vaihtanut vaatteeni. En muista tilanteesta muuta kuin kehoni jähmettymisen. Minulla ei ole muistikuvaa, miten kauan tilanne kesti ja miten kauan siivooja seisoi tyhjentämässä roskiksia. Hän seisoi muutaman metrin päästä minusta kääntyneenä minuun...