Mielenterveysongelmat

Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Poliisi tiedotti  itsemurhahälytystehtävien kasvaneen lähes 60 prosenttia vuodesta 2015.  Vuonna 2015 poliisi kirjasi 11619 tällaista tehtävää ja vuonna 2024 määrä oli 18443. Kelan sivuilta selviää, että vuonna 2024 Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai yli 100 000 henkilöä, joilla oli mielenterveyden häiriöitä. Näistä ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmin sairauspäivärahan perusteena. OECD:n mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat vuosittain noin yksitoista miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. 

Ahdistuneena olen eniten pelännyt omia ajatuksiani. Pelännyt omien ajatusteni voimaa saada itseni tekemään jotain peruuttamatonta. En ole kovinkaan monelle kertonut, että nuorena sain ensimmäisen paniikkikohtauksen ajaessani autolla. Minut valtasi yllättäen maagisen kutsuva ajatus ajaa kallioita päin. Pysähdyin lähimmälle bussipysäkille. Minua pelotti jatkaa ajamista. Entä jos en pystyisi hallitsemaan ajatuksiani? Kuinka moni itsemurhan tehneistä loppujen lopuksi on oikeasti halunnut kuolla? 

Paha olo on yhteiskuntamme peili. Ihminen kaipaa toisten ihmisten vuorovaikutusta ja kasvokkain kohtaamista. Sitä mikään etäkontakti ei pysty korvaamaan. Mikään laji maapallolla ei selviä ilman laumansa tukea. Tarvitsemme toisiamme. Tarvitsemme aitoa kohtaamista, nähdyksi tulemista. Tarvitsemme toistemme hymyjä ja rohkaisevia sanoja. Tarvitsemme kuulemaan kykeneviä korvia. Tarvitsemme tunnetta olla hyväksyttyjä omana itsenämme. 

Keskustelulinjat ovat tärkeitä, mutta nekään eivät korvaa fyysistä läsnäoloa. Ne auttavat siirtämään pahaa oloa, mutta eivät poistamaan sitä kokonaan. Mielenterveyden häiriöt ovat merkki nyky-yhteiskuntamme sopimattomuudesta sellaisenaan uuteen aikakauteemme. Tarvitsemme uusia ajatusmalleja ja uusia toimintatapoja. Tarvitsemme vuorovaikutustaitoja. Toisistamme erkaantumisen muuttamista toistemme kohtaamiseen. Mahatma Gandhin sanoin: Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä. 


                                          

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raiskaus osa 2

Mies sulki pukuhuoneen ja wc-tilojen välisen oven ja kaivoi sukupuolielimensä esiin ja vaati minulta seksiä. Olin niin järkyttynyt etten edes muista oliko se valmiina erektiossa. Minua yökötti ja pelotti niin paljon etten edes tiedä mitä ajattelin. Olin täynnä vihaa mutta en voinut sen antaa purkautua vaan minun oli koottava itseni ja pysyttävä rauhallisena ja toteltava miestä. Ajattelin naiivisti että minun on jotenkin selvittävä tästä puhumalla ja saatava miehen luottamus ettei se raiskaisi. Kysyin varmaan jotain englanniksi miksi teet tämän, en muista. Mies ei puhunut paljon mitään, käski minun vain olla hiljaa ja teki kurkunleikkaus- ja ranteenkatkaisuliikkeitä veitsellään. Minä istuin yhä penkillä vaatteet päällä. Mies tuli istumaan minua vastapäätä. Olin erittäin tietoinen veitsen paikasta koko tapahtuman ajan. Mies uhkasi katkaista ranteeni monta kertaa jollen tottelisi ja sanallisesti uhkasi tappaa minut ainakin viisi eri kertaa. Enkä epäillyt hetkeäkään etteikö hän toteuttais...
Lue lisää

Raiskaus osa 6

Mies saapui takaisin pukuhuoneeseen ja istui penkille. Hän soitti vielä kaksi puhelua ja poistui aina välillä yläkerran myymälätiloihin tarkkailemaan muiden siivoojien lähtemistä. Sillä välin olin madellut sidottuna lattialla helpottaakseni käsieni ja jalkojen puutumista mutta se ei auttanut, naru oli liian tiukalla. Ja kyllä, olin miettinyt mistä löytäisin jotain terävää jota vasten naruja voisi hinkata mutta turhaan. Ja mies palasi aina takaisin minkä vaistosinkin joten minulla ei olisi ollut tarpeeksi aikaa mihinkään. Sillä jos olisin yrittänyt nousta vaikkapa seinää vasten mies olisi saanut raivokohtauksen ja varmasti pahoinpidellyt minua jollei sitten aggressiivisuudessaan tappanut. Avuttomuuteni ja  nöyryytykseni lisäksi tunsin todella suurta vihaa joka minun oli koteloitava sisälleni. Makasin lattialla alaruumis paljaana sikiöasennossa kyljelläni kasvot seinään päin. En halunnut katsoa tuota penkillä istuvaa saastaa jonka sairaiden silmien katseen tunsin selässäni tai pare...
Lue lisää

Raiskaus osa 7

Olin vihdoin päässyt ylös lattialta seisomaan ja jalkani tuntuivat puujaloilta. Kumarruin ottamaan pikkuhousujani lattialta mutta mies tarrasi kiinni lanteistani ja työntyi minuun takaapäin. Olin niin raivoissani ja täynnä vihaa mutta veitsi piti minut aisoissa, tyytymään kohtalooni. Purin hampaitani yhteen ja mietin miten saisin veitsen itselleni. Kehoni oli lamaantunut ja alitajuntani käytti kaiken voimani itseni hillitsemiseen koska jos olisin lyönyt miestä, huutanut hysteerisesti tai rimpuillut enemmän, mies olisi varmasti kiduttanut minua tai alkanut huitoa veitsellään ja minulle olisi varmasti käynyt huonosti. Vihani alkoi kuitenkin puskea suojamuurini läpi ja ajatukseni olivat erittäin aggressiivisia. Halusin tappaa miehen, tuon kiimaisen paskiaisen joka oli työntänyt jo kolmesti kuvottavan saastaisen elimensä minuun ja joka luuli omistavansa käyttöoikeutensa minuun. Hivin mahdollisuus muistutti olemassaolollaan raiskaajan lauettua sisälleni. Minusta tuntui etten ollut ensimmä...
Lue lisää